Tuomas Kyrö: Arvon johtajat

Analyysin parhaimmistoa 🙂

”Eläkeläisillä on uusi harrastus. Ei ole bingo, ei ole lukeminen eikä ole säilöminen. On presidenttiehdokkuus.

Pahalla en sano. Enemmän säälin. Lippos-Paavon kasvoilta näkee, että haaveet ovat muualla. Haluaisi pukea vlanellipaidan, kumisaappaat ja sen pipon, jossa lukee STS. Sitten kalalle taikka sienimetsään.

Aamusella on saatava keittää rauhalliset kahveet ja katsella Kukkokiekuuta. Sen sijaan, että joutuisi pohtimaan mitä sanoa tuolle Ameriikan keisarille, joka saapuu valtiovierailulle klo 5.35.

Väyrys-Paavo on erilainen eläkeläinen. Hänessä on 4-vuotiaan pojan vireystila. Kun Paavo kaatuu, niin ukko nousee kuin lastenmuki. Ei läiky. Ei mene rikki. Mutta yksi on Paavolla puute. Suhteellisuudentaju jäi syntymässä saamatta. Rajansa uskolla ja itseluottamuksellakin.

Kun ei voita, ei voita.

Niinistön ongelma on närästys. Kyllä tiedän mitenkä on ihmisessä ikävä olla, jos koko ajan on otettava suudaa elikkä samariinia. Saati, että seisoisi arvojohtajana tervehtimässä sotilasparaatia. Nikottelisi, röyhtäilisi eikä pystyisi keskittymään Karjalan prikaatiin.

Lehdet kirjoittaisivat, että niin oli poissaoleva tämä uusi presidenttimme.

Kyllä äänestäisin tätä nuortamiestä Haavistoa, mutta hänessä on se yksi suuri virhe. Se, joka alkaa hoolla.

On hirveän harmaa.”

(Mielensäpahoittaja, HS)

Kategoria(t): Havaintoja Avainsana(t): , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Jätä kommentti